Leiri oli erittäin antoisa ja monipuolinen. Yli kolmenkymmenen asteen lämpölukemat pitivät huolen siitä, että kovistakin vauhtikestävyysvedoista palauduttiin nopeasti ja loukkaantumisilta vältyttiin. Maastot mahdollistivat myös harjoittelua yli kolmen kilometrin korkeudessa. Tulivuoren huipulla tuli tehtyä niin kovia ylämäkitreenejä, kuin että pitkiä pk-lenkkejäkin. Tästä johtuen myös hemoglobiiniarvot pitäisi olla leirin jälkeen kohdillaan. Palauttavat juoksulenkit tein avojaloin hiekkarannalla, vaikka nämäkin juostiin itselle tyypilliseen tapaan siellä anaerobisen ja aerobisen sykealueen rajamailla.
Suunnistusta ei leirillä tietenkään unohdettu. Matkalla harjoittelin sekä kaupunkisuunnistusta, kuin tutumpaa metsäsuunnistustakin. Maastot jälkimmäiseen tarjosi leiripaikan vierellä sijaitseva sademetsä.
Tässä on vielä syksyn aikana muutama mahdollisuus testata leirin tuomaa hyötyä kotimaan suunnistusrasteilla. Tämän jälkeen on aika tehdä vuoden 2013 loppuyhteenveto tämän hetken tilanteesta. Mikäli minun kyntäminen tulosluetteloiden häntäpäissä edelleen jatkuu, niin joukkuejohdon on syytä miettiä viestijärjestystä uudestaan. Minut ankkuripaikalta siirtäminen "alemmille osuuksille" on joukkueen kokonaistulosta ajatellen enemmän kuin vaarassa...
-Heikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti