Novikovin avausosuus

Avausosuuden tunnelmaa on vaikea kuvailla, mutta varmaa on, että tätä kokemusta en vaihtaisi pois mistään hinnasta. Suosittelen kokeilemaan, jos teille avautuu tähän mahdollisuus tulevaisuudessa.

”Suuntasin katseeni etelään ja tunsin housuissani jotain vetelää”. Näissä tunnelmissa olin lähtöpaikalla numerolla 1579 odottamassa ensimmäistä Jukola-suoritustani. Tosi asiassa tuntemukset olivat huikeat ja tunnelma käsittämätön 1600 ihmisen odotellessa lähtöpaukkua. Kun lähtöpaukaus tuli ja Hornet vyöryi hurjan jytinän kanssa ylitsemme ja ”sonnilauma” kirmasi matkaan, tunsin helpotuksen, vihdoinkin suoritus alkaa.

Aloitin tyylilleni rauhallisesti ja muistin konkarin eli Hirven neuvot. Avaa kartta rauhallisesti ja tee suunnitelma K-pisteeltä rastille yksi ja silmäile kartan seuraaviakin rastivälejä. Kiire ei auta tällä lähtönumerolla, ryntäily ei lähtösuoralla tuo toivottua tulosta ja tämä kisa ei ratkea vielä ykkösrastilla. Otin lähdön kuten sovittiin ja muistin pitää kontaktia myös yleisöön tervehtimällä kannustajia. K-pisteellä ymmärsin neuvon konkreettisesti, letka lähes pysähtyi ja suuri joukko kilpailijoita käveli. Siitä suunta ykkösrastille, joka sijaitsi noin 3,7 kilometrin päässä. Tätä ykkösvälilaukkaa kesti osaltani noin 37 minuuttia ja uskallan sanoa, että tämä on ollut suunnistusurani pisin rastiväli.

Tämän ensimmäisen vedon jälkeen suunnistukseni sujui hienosti pieniä hakuja lukuun ottamatta. Varmistin joka rastilta lähtiessäni suunnan ja sen, että pysyin kartalla. Käytin hyväkseni mahdolliset letkat silloin kun se oli mahdollista ja jätin menemättä letkaan kun alkoi näyttää siltä, että letka on suuntaamassa eri hajonnalle.  Suunnistukseni sujui jopa niin sutjakkaasti, että joukkueemme seuraava jäsen ei osannut odottaa minun saapumistani vaihtoon. Tähän vaikutti myös väliaikojen hidas päivittyminen tuloslistalle. Saapuessani vaihtoalueelle otin uuden kartan telineestä ja olin valmiina lähettämään kakkososuuden viestinviejän matkaan, mutta vaihtopuomilla odotti yllätys. Hirveä ei nimittäin näkynyt eikä myöskään kuulunut. Oltiinhan näistä juteltu, että kaikenlaista sattuu, mutta meille ensimmäisessä Jukolassa ja ensimmäisessä vaihdossa. Odottavan aikahan on tunnetusti pitkä, odotin noin kolme ja puoli minuuttia, yrittäen epätoivoisesti etsiä ja huudella kaveria kartan hakuun. Käytin hyväkseni jopa järjestäjien megafonia. Selitys vaihdon pitkäksi menemiselle piili siinä, että Hirvi tuli vaihtoalueelle myöhään ja järjestäjien gps-seurannan asennus Hirven liiveihin vei lisäaikaa. Lopulta Hirvi saapui ja pääsi matkaan. Ensimmäinen Jukola oli osaltani ohi. Tai näin luulin. Yle urheilu halusi minut haastatteluun suorituksen jälkeen, mutta kerroin pojille, että menkää te studioon, niin minä lähden Kullaalle rippijuhliin. Ehkä annan (tai sitten en) haastattelun seuraavassa JukolassaJ. Ja lopuksi tein muuten lyhyen suunnistusurani parhaan suorituksen ja mihin paikkaan.

Kiitos unelmatiimille NOT-OK PKS SK! Olen otettu tiimin yhteishengestä.

Kullaan Novikov