tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kellahden fanien mietteitä Kuopion Jukolasta

Ensikosketuksemme suunnistukseen on alkanut kotikylästämme Kellahdelta, jossa varsinkin Jonna on kylpenyt suunnistusopissa oppi-isä Mäkivaaran johdolla. Katarinakin on siinä sivussa tutustunut lähinnä Kellahden metsiin lasten suunnistuskoulun muodossa. Oikeastaan kytköksemme NOT-OK PKS SK:n joukkoihin on alkanut jo tällöin, sillä samainen oppi-isä on pitänyt aikoinaan myös Porin sähkölaitokselle puulaakisuunnistuskurssia. Oppi-isä Mäkivaara eksyi PKS:n puulaakiporukkaa opettamaan Nokin joukkueen huoltomiehen Lapinleukun toimesta.
Operaatio Kuopio-Jukolasta ensimmäiset kajahdukset kantautuivat Katarinan korviin kesällä 2013 Pori Energian käytävillä. Operaatio alkoi tuntua yhä todellisemmalta, kun lopulta huippuunsa noussutmedianäkyvyys ja joukkueen jäsenten sitoutuneisuus ja treenien määrä kasvoi. Myös Jonna havahtui tähän operaatioon törmättyään muutamaan eksyneeseen lampaaseen lukuisilla maanantairasteilla ja lopulta näistä eksyneistä lampaista on nyt kuoriutunut ylpeänä kelta-vihreää logoaan kantavia urheilulupauksia.
Kuopion Jukola oli meille toinen yhteinen Jukola. Ensimmäisen kokemuksen Jukolasta yhdessä koimme vuonna 2002 Asikkalassa. Tämän vuoden Jukola oli kuitenkin siitä erityinen, että saimme viettää aikaa julkkisten kanssa ja paistatella siinä sivussa heidän suosionsa siivellä. Lisäksi Jonna itsekin osallistui tällä kertaa Venlojen viestiin. Tukemme joukkuetta kohtaan oli tietenkin koko ajan saumatonta, vaikka yleistunnelma teltoilla oli välillä erittäin jännittynyt. Etenkin lähtöhetkellä yritimme valaa uskoa joukkueen jäseniin, jotta pahin jännitys laukeaisi. Pieniä epävarmuuden hetkiä koimmekun joukkueen ankkuri ei tullutkaan maaliin aamulla kello seitsemän. Pääsimme tästä kuitenkin ylitse nopeasti ja usko yhteislähdössä kolmeen viimeiseen metsään sinkoavaan Nokin joukkuejäseneen oli korkeammalla kuin koskaan. Tämä palkittiin, sillä joukkueen ankkuri syöksyi metsästä oletettua paremmalla ajalla ja hänet otettiin kunniakkaasti vastaan. Nokin viiri kulki kovaa ja korkealla läpi maaliviivoituksen viimeiseen maalileimaukseen asti.
Odotamme innolla ensi vuotta ja sitä, miten Nokin sijoitus paranee Paimion Louna-Jukolassa useilla sadoilla sijoilla. Lupaamme olla silloinkin mukana hengessä ja varmasti myös allekirjoittaneiden suunnistustaidot ovat entisestään kohentuneet, mikäli oppi-isä Mäkivaara lupautuu verestämään suunnistusoppeja. Jonnalla ei ole niin suurta hätää, sillä hän on suunnistanut useammin viime vuosina ja Kuopion Jukola oli hänelle kokemuksena noin kymmenes. Katarina puolestaan on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa suunnistuksen suhteen, mutta Jukolan taianomainen yö Nokin kanssa aiheutti hänellekin pienen suunnistuskärpäsen pureman.
Yhteenvetona Kuopion Jukola oli kokemuksena kerrassaan loistava ja kiitämme koko NOT-OK PKS SK:n joukkuetta sekä muita fanijoukkojen jäseniä tästä hienosta elämyksestä!
Katarina & Jonna 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti