Jes, nyt se on tehty, ensimmäinen suunnistusreissu pitkän
ja hartaan suunnittelun jälkeen! Oltiin Venlojen kanssa sovittu, että tänään,
sunnuntaina, mennään kiertämään Yyterin Keisarinpankki H16-rata. Olin niin
intoa täynnä, että olin parkkiksella jo vähän yli kaksi, kun puoli kolmelta oli
sovittu. Syksyisen harmaata keliä katsellessani mietin, että jos ei muut
tulekaan, niin mitäs tässä odottelemaan, metsään vain! Se oli virhe.
Ensinnäkin, minulla oli kartta, ei kompassia ja Oravapolku-suunnistuksesta oli
aikaa enemmän kuin jaksoin laskea. Toisekseen, ensimmäinen rasti löytyi hirmu
helposti. Siitä jo pitäisi tietää, että jos joku tuntuu liian helpolta, se myös
on sitä. Paikalla oli vain pukki ja itse rastimerkki puuttui. Tosin tiesin,
että ainakin rasti 8 tällä radalla puuttuu, joten voihan se puuttua tämä
ykkönenkin. Otin ekasta rastista oikein kuvan. Onneksi samalla hetkellä Janica
"Jänis" Teperi soitti ja kysyi missä olin. Lupasin odotella porukkaa
ykkösrastilla, jossa voidaan sitten ottaa se yhteiskuva. Näin kauempaa porukan
tulevan ja ajattelin lähteä heitä vastaan ihan vain siltä varalta, etten
olekaan ykkösrastilla. Tämä epäilys hiipi mieleeni, kun näytti siltä, että
kompassein varustettu pääryhmä ei tullutkaan suoraan kohti... juu en ollut
ykkösellä, en. En edes kakkosella, enkä oikealla radalla. Kolmas virhe oli se,
että olin edes kuvitellut, ettei muita tule... KAIKKI Venlat olivat mukana!
Miten olin edes kuvitellut muuta?!?
Porukalla se ykkösrasti löytyi helposti ja siinä
jakaannuttiin kahteen joukkueeseen. Tiia "Navi" Niemi, Leena
"Hukka" Hacklin ja minä, Suvi "Suojuotti" Korjonen lähdimme
ensimmäisenä matkaan. Vähän meille etumatkaa antaen perään lähtivät Päivi
"Pummi" Railovuo, Janica "Jänis" Teperi ja Eeva
"Happo" Ylänen. Meidän joukkueemme lähti vuorotellen johtamaan
joukkoa kohti rasteja. Rastit löytyi helposti ja kolmen viikkoa kestäneen
flunssan ja puoli vuotta kestäneen lenkkeilytauon jälkeen olin tosi tyytyväinen
omaan jaksamiseeni. Saapa nähdä, mikä on vointi illalla ja huomenna... Muutaman
kerran kohtasimme toisen joukkueen kanssa metsässä rastien välillä. Meiltä jäi
se kasirastin pukki näkemättä, mutta toinen joukkue oli sen löytänyt. Olimme
olleet kyllä ihan lähellä. Maaliin tultiin taas yhtä matkaa koko porukka.
Oli kyllä ihan mahtava reissu! Navin suunnistusopeilla
sain paljon irti ja nyt osaan jopa käyttää kompassia, joten voin sen mökiltä
naulasta käydä hakemassa. Kiitos koko porukalle!
Seuraavaa suunnistusta odotellen....
Suvi "Suojuotti" Korjonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti